|
CULTURA |
|
|
El libro Floriberto Díaz. Escrito. Comunalidad, energía viva del pensamiento mixe, editado por la UNAM, recoge la mayoría de sus escritos, cuya compilación estuvo a cargo de Sofía Robles Hernández y Rafael Cardoso Jiménez. Además de recomendar este libro a nuestros lectores, como un homenaje a Floriberto a 13 años de su fallecimiento y para los lectores mixes que nos han escrito, Mundo Indígena publica la presentación en mixe de su libro, hecha por Rafael Cardoso, en Santa María Tlahuitoltepec.
Rafael Cardoso Jiménez
tutujk änp ja myëmajktäxk po'.
Xaamkëjxp, ayuujkkäjp.
Tsë'ëtë, äjtsytyë, utsytyë,
mëku'unktëjktë
kupujxtë kukäjptë,
ku´ettë kunääjxtë
Majkmajtsk ja xëëw ja jumëjt, majkmajtsk ja et ja nääjxwii'nyët të nyaxy të 'yawitity jats të yikpeemuky të yikkonkmuky ja jä'äjy ja jë'ëtsy, miti' ixyäm yiknëkäjpxp yiknëmatyäkp.
Yiinwaan ëts nëkäjpxwä'äny nëmatyä'äkwä'äny ja wejjën-kajjën wenmää'ny miti' ojts t'jaatyany atëm ja nmëku'unk, ja pujx ja käjp ja 'yuu'nk ja myääy.
Myëtu'uk: jatë'n atëm ja ntsënää'yën ja ntanää'yen, ëjxëm ja jëntëëytyuk yikjämyuuky ku 'yuxë ku kyootsë, jats kyëmjapom yiknëkääptu'uty yiknëtattu'uty, yikwenpeemuky yikwenkonmuky, yikjyemy yikpëxujy wënets ja jëën myëjkpiky, wënets ja jëën jyantsypiky.
Myëmajtsk: Yi ëjxpëjkën miti' yi wentsëntëjk tyanëpiktääjkëtëp yikma'typy ja ääw ja joojt, yikma'typy ja weenmää'ny, yikma'atypy ja kë'm tsënää'yën tanää'yën. Ja'apë ëjxpëjkën atëm ntsëjkyëntëp miti' xyiktuu'pääjtëm, xyinëë'pääjtëm, miti' xyikkää'yëm, xyixtojkxëm, miti' ja pujx ja käjp tyukpääjtp tyukëjxp ja ëy´äjtën ja tsuj´äjtën, ja amukkë tsënää'yën tanää'yën.
Myëtëkëëk: ku ja ääw ja ayuujk yik jä'äjy yikjë'ëtsy, yajkypy ja mëjkäjtën. Jatën jyaty kyupety meet yi amëxän ayuujk, yë' tunp määj ja kuttujkën ja ana'mën. Yë' ja wentsëntëjktë yiktsowpätëp. Ja'ajkëxp tsyëkyë jats atëm njää'yëntët ja n'ääw ja n'ayuujk jats ntajantsypyëjkën, ntamëjkpëjkën, jats mëjk majääw ja njukyäjtën nkupojkëntët. Ku atëm njää'yëntët yi n'ayuujk ka' yi ja' tijy ku njää'tyëkëë'yëntët yi ämkajpyxy yi ammatyä'äky.
Myëmaktäxk: Ojts atëm yi n'ayuujk yik jä'äjy yikjë'ëtsy tyëkëëkmakë'pyxy jumëjtëp. Ja teetytyë ja tsapjää'jytyë ojts tjä'ätë tjo'otstë jats xakuwää'na'ëntët ja wyënää'ny, ja myëpujkën ja jyantsyjää'wëntë.
Myëmakoxk: maktäjk më'ëny jatëkëëk makë'pyxy ja makta'pyxy jumëjt ya et ja nääjx wënaty jyë'ëjy ku ojts tsyoontä'äky ja ayuujkjää'yën, ayuujkyo'tsën. Eepx tëkëëk jëëjp ja pujx ja käjp ja 'yääw ja 'ya'yuujk ojts t'awejtsmujktë.
Myëtutujk: Nayjatë'n tnëkajpyxy tnëmatyä'äky ja ejxpëjktääjk miti' ojts txëëwaty "ja kojpkkëjxpët xëëw". Ja´këjxp kyutëkëë'jy ku ja wentsën tyiknäxkëtääjky jatu'uk ja ëjxpëjktääjk miti' ixyäm ja pujx ja käjp ka'yikxon myëtunyë myëpikyë.
Myëwëxujk: apeemuky akonkmuky atëm ja nwejën ja nkajën ijxy tsëky wënets xmëtuu'nën. Kuwännë nmëjpëktääjkën ja pujx-käjp, tunk-pëjkk, jats et ja nääjx.
Myëtujktujk: ku atëm ja ntsënää'yën, ja nwejën ja nkajën nyiktuu'yë'ëyën, ja' tsojkëjëp jats ayuujk nwenmää'yën, ayuujk nmatsyoo'wën, jats ka' ja¨'jyë nkäjpxwenpejtën ja amëxän wenmää'ny.
Myëtäxtujk: ku atëm ja tuun'ääw ja kojpkääw npääjtyëntë n'ijxyëntë, ku atëm meet nkajkpyxyëm nmayääkyëm ja ët ja nääjx, ka' yë' tyuntikëë'jyën, ka ÿë' kyäjpxëkëë'jyën. Jate'n ja majää'tyëk të xuk'ixyëntë xuknajää'wantë. Ku atëm jam kojpkkëjxp nkajpyxyëntë, ja' yikkäjpxp miti' yikjää'wëp äm jotp. Ka' ja nukooj yikpakajpyxy, ka' nukooj yikkäjpxwenpity, yik jää'kyukëpxëtë'n ja'.
Myëmäjk: Mëj ja ët mëj ja nääjx. Yë' xkoojnjë'ëkëm, yë' xpëjkjë'ëkëm ku nwenpejtën, ku ntëkäjtsën. Paty ja majää'tyëjk nyëmtë: atsu'ujkyë atëm yä n'atsnäjxyëntë yä nääjxwiiny ya nääjxkijyxy, jantsy jatë'n, ti tääjëm, tänpts ja ääw ja ayuujk, tänpts ja wenmää'ny, täm ja uu'nk ja unä'äjktë, jyë'ëpy ja ääts ja kukoj, yë'ëpy ja jujkyäjtën.